Saattaa tuntua hassulta tehdä opas pelkästään värityskirjojen värittämiseen mutta syy siihen on aika simppeli: Värityskirjoissa on yleensä aika uniikki, sileä paperi, valmiiksi tussatut ääriviivat eikä pohjamaalaustekniikoita yleensä käytetä. Joten halusin tehdä erillisen oppaan ihan tämän seikan mielessä pitäen.
Tarvikkeet
Ensin tarvitaan tietysti se mieluinen värityskirja. Kun valitset aiheen josta pidät, sinun on helpompi pysyä motivoituneena ja keskittyä värittämiseen. Värityskirjoja on paljon muunlaisiakin, kuin vain niitä mandaloita, joita näkee joka paikassa. Itse olin todella innostunut kun löysin värityskirjoja suosikkipeleistäni kuten esim. the Witcher tai World of Wacraft. Tähän oppaseen käytän esimerkkinä kuvaa joka on peräsin Lena Furbergin Måla Magiska Hästar - kirjasta:
Seuraavaksi tarvitsemme itse värikynät. Yleensä taidetarvikkeiden kanssa ei ole mitenkään pakollista ostaa juuri niitä parhaimpia ja kalliimpia. Värikynät ovat kuitenkin vähän sellainen väline, jossa laatu todellakin puhuu. Parempilaatuiset kynät vapauttavat enemmän pigmenttiä, joten sinun ei tarvitse painaa kynää niin kovasti. Usko pois, ranteesi kiittää sinua tästä.
Kolme merkkiä, jotka mainitaan useimmin ovat: Faber Castell Polychromos, Caran D'Ache (Pablo, Luminance, Supracolor) sekä Prismacolor. Derwentin kynistä puhutaan myös usein ja niitä todellakin saa vähän joka paikasta, mutta itse sijoittaisin nämä kynät harrastelijakategoriaan. Mutta tietysti tämä on vain oma henkilökohtainen mielipiteeni. Mikään ei estä sinua käyttämästä niitä kyniä, joista itse tykkäät.
 |
| Faber Castell Polychromos 120 sävyn rasia. |
Olen käyttänyt omaa 120 sävyn Polychromos settiäni nyt useamman vuoden. Eurooppalaisena nämä kynät ovat minulle suhteellisen helposti saatavilla. Caran D'Achen kyniä on vieläkin helpommin saatavilla, mutta ne ovat paljon kalliimpia kuin Polychromos - kynät. Minulla on kuitenkin useampia sävyjä Caran D'Achen Luminance kynistä, jotka laajentavat värivalikoimaani ja käytän valkoista Luminance kynää todella usein sekoittamiseen.
On myös tärkeää löytää kauppa joka myy kyniäsi yksittäisinä sävyinä. Et tietenkään voi ostaa aina uutta täyttä rasiaa, kun sinulta loppuu yksi tietty väri. Polychromosin yksittäisiä sävyjä ei valitettavasti saa Suomesta, mutta itse tilaan kynäni Brittiläisestä nettikaupasta nimeltä Jackson's Art Supplies. Sieltä tilaaminen on todella helppoa ja yllättävänkin halpaa. Muutenkin on aina hyvä idea vähän vertailla kauppoja ja hintoja.
Nyt kun meillä on kynät valmiina, tarvitsemme myös teroittimen. Joillekin tämä on iso ja tarkka asia. Itsekin olin vähän pakkomielteinen tästä asiasta ennen, mutta lopulta en enää jaksanut säätää ja aloin käyttämään ihan tavallisia Staedtlerin tölkkiteroittimia joita saa vähän joka paikasta. Ne pitää vain vaihtaa uuteen aika ajoin. Minulla on myös Jakarin veiviteroitin, mutta minusta se jyrsii kyniä vähän turhan nopsaan. Käytän sitä yleensä silloin jos lyijy katkeaa ja haluan kynään uuden terän. Jotkut teroittavat veitsellä. Tämä on vähän tottumuskysymys. Polychromos - kynissä on todella kestävä lyijy joten mitään taikatemppuja minun ei ole teroittamisen suhteen tarvinnut tehdä.
Muita tarvikkeita:
- Pyyhekumeja (tavallinen vinyylinen, kittikumi, pyyhekumikynä)
- Pumpulipuikkoja ja vanulappuja
- Fiksatiivia (ei pakollista, tästä lisää oppaan lopussa)
- Väritön sekoituskynä (ei pakollinen, itse käytän ajoittan Caran D'Achen Full Blender Brightia)
 |
| Pyyhekumeja, teroitin, pumpulipuikkoja, vanulappu sekä valkoista mustetta. |
Värien valinta
Itse olen yleensä aika tietoinen värivalinnoistani jo varhaisessa vaiheessa. Ennenkuin edes tartun ensimmäiseen kynään, mietin minkä teeman mukaan haluan edetä. Päivä vai yö? Talvi vai kesä? Lämmintä vai kylmää? Yritän pitää väriopin mielessäni ja saatan käyttää vaikkapa vastavärejä jos haluan korostaa jotain kuvan elementtiä. Olen käyttänyt Polyjani jo kauan eikä minun tarvitsee enää käyttää apunani värikarttoja tai näytepaloja. Mutta suosittelen kuitenkin tekemään ainakin värikartan jos olet epävarma värien suhteen tai jos olet juuri ostanut uudet kynät. Silloin kun maalaan vesiväreillä, käytän aina värikarttaa apuna. Mutta me emme käytä vesivärejä nyt tähän projektiin. |
| Tässä minulla oli ideana kulta ja hopea. Kulta on lämminsävyinen metalli, hopea kylmä. Kultaiseen hevoseen käytin lämpimiä sävyjä. Harjan varjot tein vihreällä ja sinisellä tuomaan syvyyttä. Kukkiin käytin lämpimiä punaisen sävyjä. Hopeaan hevoseen käytin kylmiä sävyjä. Violettia ja indigoa varjostukseen. Marjat ja köynnöksen tein viileillä punaisen ja vihreän sävyillä. |
 |
| Tämä kuva on Mass Effect - värityskirjasta. Kuvassa olevilla mekaanisilla olennoilla (geth) on paljon olemassaolevia väriasuja. Minä päätin valita hopeaisen valkoisen värin, jotta hahmot tulisivat paremmin esiin kuvasta. Käytin alaosan hiekkaan punaisia sävyjä korostaakseni gethien sinisiä valoja. Värit yleensä viilenevät sen mukaan mitä kauempana ne meistä ovat joten väritin taustan vuoret kylmällä ruskealla. Aseiden yksityiskohtiin ja letkuihin käytin kirkasta punaista, jotta gethit eivät näyttäisi liian ykstoikkoisilta. |
Värityskirjakuvien ei tietenkään tarvi olla mitään mestariteoksia. Voit tehdä ihan sitä mitä itse haluat. Itse olen perfektionisti ja tavoittelen onnistumisen tunnetta, joten värityskirjojenkin suhteen minulla on tosi kyseessä 😂 Toki myös se, että teen omaa taidettani vaikuttaa tähän. Näiden kirjojen värittäminen on todella hyvää harjoitusta omia töitäni varten.
Sekoittaminen
Värikynäjäljen sekoittamisesta kysellään paljon eri foorumeilla. Siis ihan siitä, että miten se tehdään. Keinoja on useampia erilaisia ja jokaisella taitelijalla on oma suosikkinsa. Tämä riippuu myös paljon siitä, minkä tyyppisiä kyniä ollaan käyttämässä, sillä jotkut kynät saattavat olla pehmeämpiä kuin toiset tai sidosaine on erilaista: kynä voi olla öljypohjainen taikka sitten vahapohjainen. Öljypohjaiset kynät (Polychromos) ovat yleensä hieman kovempia ja 'kuivempia' joten kerrostaminen ja pumpulipuikolla pehmentäminen toimii niiden kanssa paremmin. Vahapohjaiset kynät (Luminance, Prismacolor) sopivat paremmin kiillotustekniikalle, sillä pigmentti ei liiku ehkä ihan niin vapaasti. Huomaa että sanoin 'ehkä'. En ole koskaan käyttänyt Prismacolor - kyniä.Tärkeintä on aloittaa värittäminen todella kevyesti. Käytä pyöriviä kädenliikkeitä tai käytä viivoitustekniikkaa saadaksesi tasaisen värikerroksen. Älä hosu äläkä paina liian lujasti. Kannattaa myös seurata sen objektin muotoa jota olet värittämässä. Jos kiirehdit liikaa ja raavit väriä sinne tänne siksakin lailla ja teet kynänjälkiä paperiin, jälki ei pehmene. Värikynien pigmentti ei ole samanlaista kuin lyijykynissä tai kuivapastelleissa. Se ei maagisesti liiku ja sekoitu itsestään. Värikynien käyttäminen EI ole nopeaa puhaa.
Kun olet saanut ensimmäisen, tasaisen kerroksen valmiiksi, ota pumpulipuikko ja ala hellästi hieroa väritettyä aluetta. Älä paina liikaa ja jälleen kerran, älä hosu. Liiku alueen ylitse hellästi ikäänkuin tekisit toisella kynällä. Harjoittelun myötä opit tunnistamaan mikä on oikea määrä painetta. Vaihda aina puhtaaseen puikkoon kun alat sekoittaa uutta väriä tai lopputuloksena on hirveä sotku.
 |
| Tässä on piiros, jonka on alunperin tehnyt MelitaGermaine DeviantArtista. Halusin värittää tämän kuvan perinteisesti, joten siirsin sen Hahnemühle Nostalgie - paperille ja väritin sen värikynillä. Tässä olen tehnyt kaikki perusvärit valmiiksi. Yleensä en työskentele näin, vaan väritän yhden asian ja alueen kerrallaan. Halusin kuitenkin leikkiä hieman prosessikuvien kanssa. |
 |
| Tässä on sama kuva pumpulipuikkosekoituksen jälkeen. Mitään muita muutoksia tähän kuvaan ei ole tehty. Kuten kuvasta näkyy, kaikki on nyt pehmeämpää ja tummempaa. Pumpulipuikko painaa kynän pigmenttiä syvemmälle paperiin ja kuroo samalla yhteen pienen pienet välit kynänjälkien seasta. Jos hosut ja käytät liian erillään olevia liikkeitä, tämä tekniikka ei toimi. |
Jatkan tämän tekniikan käyttöä ensimmäisten muutaman kerroksen ajan. Kun alan tuntea oloni itsevarmemmaksi kerrosten ja lopullisten värien suhteen, alan kiillottaa värejä kevyesti. Kiillottaminen tarkoittaa sitä, että kerroksia 'kyllästetään' vaihtelevalla paineella käyttäen joko väritöntä sekoituskynää tai sitten vaaleaa värikynää. Itse käytän eniten Caran D'Ache Luminancen valkoista sävyä. Valkoinen sävy kuitenkin vaalentaa värejä hiukan, joten niitä pitää hieman värittää uudestaan, ellei sitten tarkoituksena ole saavuttaa vaalea, utuinen ulkonäkö.
 |
| Tämä kuva Lena Furbergin Måla Hästar - kirjasta on hyvä esimerkki siitä, miltä kuva näyttää kun se on sekoitettu valkoisella kynällä. Tähän se utuinen ulkonäkö sopii. |
Jos en halua värien vaalenevan, saatan käyttää Caran D'Achen Full Blender Brightia. Mutta tämä on sangen kova vahapuikko ja sen käyttäminen ottaa joskus kipeää ranteeseen, koska sitä pitää painaa niin kovaa.
Kiillottamisen kanssa on niinikään tärkeää käyttää kärsivällisiä, pyöriviä liikkeitä jotta alueelle saadaan tasainen kiillotus.
Ranteeni eivät ole mitkään maailman vahvimmat työkalut, joten en hirveästi tykkää kiillottamisesta. Kerrostamiseen menee kauemmin ja se vaatii paljon kärsivällisyyttä mutta useimmiten koen sen paremmaksi ratkaisuksi kuin sen, että runttaan raivon vallassa pigmenttiä paperiin. Harjoituksen myötä opit vaihtelemaan kynään kohdistuvaa painetta saavuttaaksesi haluamasi lopputuloksen ilman että ranteesi rampautuu.
Saatat myös joskus kuulla ihmisten puhuvan liuottimista. Jotkut vannovat niiden nimeen mutta minä olen yksi niistä, jotka eivät koskaan saaneet niistä mitään irti. Ensinnäkin suurin osa liuottimista on myrkyllisiä ja muutenkin todella epämiellyttäviä. Itselläni on taipumusta migreeniin ja reagoin vahvoihin hajuihin jyskyttävällä pääkivulla. Avomiehelläni taas on astma. Meillä on myös sisäkissa joten en halua tuoda kotiimme esim. hajutonta tärpättiä. Kokeilin joskus Zest-It sitrusliuotinta, mutta se haisi ihan kamalalle. Kokeilin myös sen citrus free versiota, joka ei haissut läheskään niin pahalle mutta se oli silti kaikenpuolin kamalanoloista ainetta. Vauvaöljyä myös suositellaan siellä sun täällä mutta se ei ole mikään taidetarvike. Suosittelen aina varomaan materiaaleja jotka eivät ole arkistointikelpoisia saatika happovapaita. Ne pahimmillaan kellastavat ja pilaavat teoksesi.
Minusta liuottimet ovat myös kovin arvaamattomia. Tykkään muutenkin enemmän perinteisestä värikynätöiden lookista. Sitäpaitsi, suurin osa värityskirjoista ei edes kestä liuottimia. Joten en vaan käytä.
Fiksaaminen
Tämä on aika kovan väittelyn aihe ja olin aika yllättynyt, kun luin netistä ihmisten todella negatiivisia kommentteja fiksatiivien suhteen. Olen aina fiksannut omat työni lopuksi sillä olen jokseenkin neuroottinen töideni suttaantumisen suhteen. Käyttämäni fiksatiivi myös tummentaa värejä hiukan ja minusta tämä antaa töilleni sen viimeisen silauksen. Fiksatiivien oikeaoppinen käyttö on kuitenkin tärkeää sillä ne ovat myrkyllisiä ja spray - muodossa. Käytä fiskatiivia aina ulkona tai hyvin ilmastoidussa tilassa. Älä hengitä spraytä. |
| Winsor & Newton ammattilaisen kiinnike. |
On olemassa myös myrkytön, luonnollinen fiksatiivi nimeltä Spectrafix. Valmis suihke on kuitenkin valitettavasti liian märkää värityskirjoille ja muille ohuemmille papereille. Olenkin aikeissa ostaa tiivistettä US:asta ja aion miksata sitä 60% alkoholiin ja käyttää erityistä hieno-sumutepulloa. Haluan nähdä toimisiko tämä yhtään paremmin. Testi saa kuitenkin odottaa kevääseen ja pahimpien pakkasten väistymiseen, sillä en halua että ulkomaan tilaukseni jäätyy postilaatikkoon (kokemusta on). Kun testailuun asti pääsen, postaan kokemukseni sitten tänne blogiin.
 |
| Myrkytön ja luonnollinen Spextrafix fiksatiivi. |
Ja pliis, älkää käyttäkö hiuslakkaa. Minua ei kiinosta mitä ihmiset netissä sanoo. Hiuslakka ja vauvaöljy kuuluvat samaan kastiin siinä suhteessa, että ne EIVÄT ole arkistointikelpoisia taidetarvikkeita. Kuvitteleppa että käytät yhteen kuvaan monta päivää, fiksaat sen hiuslakalla ja kuukauden päästä työsi on pilalla kellastuneen paperin takia. Ei kiva.
Voit toki myös jättää työsi fiksaamatta. Suurin osa ihmisistä ilmisesti jättää työnsä fiksaamatta. Värikynien pigmentti ei pyyhkiydy samalla tavalla kuten lyijykynä tai kuivapastelli, joten kuviesi pitäisi pysyä melko suojassa ellei sitten joku tahallaan hankaa niitä sormella.
Nyt kun olemme käyneet perusteet läpi, voimmekin siirtyä itse väritysprojektiin.
