Cultivator's hiusväri

Kesäloman alkaessa sain jostain hirveän hingun värjätä hiukset. Muistelin, että mulla oli ollut joskus opiskeluaikoina punertavat hiukset ja ainakin vanhojen kuvien perusteella se passasi aika hyvin. En kuitenkaan halunnut lämminsävyistä punaa tällä kertaa vaan kaipailin jotain vähän tummempaa, ehkä jopa viininpunaista.

Ajatus myrkynhajuisista kaupanväreistä ei kuitenkaan kiinostanut ja kampaamovärjäys pitkille hiuksille ei ole ilmaista puuhaa. Muutenkin halusin ehkä enemmän sävytystä kuin varsinaista, radikaalia värjäystä.

Muistin joskus lukeneeni kasviväreistä eli hennasta. Törmäsin tätä kautta Cultivator'sin paljon kehuttuihin hiusväreihin. Ainakin arvostelut olivat päätähuimaavan huikeita. Silti vähän epäilytti, että voiko muka kasviväri tarttua noin hyvin. Etenkin mun lasimaisilla hiuksilla on vähän ikävä historia värien tarttumisen ja pysymisen suhteen. Ja vaikka väri tarttuiskin, juurikasvu on jäätävä. Väri tarvisi vähintäänkin ajoittaista päivitystä juurikasvun suhteen eikä ajatus hiusten jatkuvasta polttamisesta oikein kiinosta.

Cultivator'sia löytyi kuin tilauksesta Ylivieskan Kärkkäiseltä. Yhdellä paketilla hintaa 14,80€. Yhdessä paketissa on 4 väripulveripussia.

Tässä pakkaus. Jos tuntuu ettei näitä löydy muiden hiusvärien seasta hyllystä niin kannattaa vilkaista luonnontuote - puolelta. Siellä nämä sijaitsivat Kärkkäiselläkin.

Ohjeen mukaan väriä käytetään 1 pussi lyhyille hiuksille, 2 pussia keskipitkille hiuksille, 3 pussia pitkille hiuksille ja 4 pussia todella pitkille hiuksille. Itse sekoittelin 3 pussin verran. 1 pussi väriä sekoitetaan 100ml (eli siis 1dl) vettä. Tätä tietoa ei ihme kyllä netistä tuntunut löytyvän niin sitten millään, mutta lukee pakkauksen englanninkielisessä ohjeessa. Sekoitin värijauheen syvään posliinilautaseen. Yhteen lautaseen sain sekoitettua 2 pussia kerrallaan niin ettei tahna alkanut valua reunojen yli. Tahna haisee vahvasti ruoholle. Haju saattaa tuntua ensin hiukan villille, mutta mietipä haisisiko vetyperoksidi paremmalle.

Tahnan määrä tuntui vähän ylilyönniltä sillä tahnaa oli päässä lopulta aika paljon, mutta sain paineltua ja survottua tahnaa kyllä aika hyvin myös hiusten juureen sekä alla lojuviin niska- ja ohimohiuksiin. Nämä jäävät kotivärjäyksessä usein vähän liian vähälle huomiolle ja lopputuloksesta tulee epätasainen. Pitkien hiusten värjääminen itse ja yksikseen on muutenkin vähän akrobatianumero.

Pakkauksessa tulee mukana myös kertakäyttöhanskat ja hiusmyssy. Itse olin sen verran täpinöissä, että aloin lätkiä väriä tukkaan paljain käsin 😂 Mutta eipä tuossa mitenkään käynyt, koska kyseessä on myrkytön kasviväri. Kädet oli vaan aika punaiset värjäyksen jälkeen ja kynsissä oleva kynnenkovettajalakka sai kauniin vaaleanpunaisen vivahteen.

Kun tahna on levitetty huolellisesti, hiukset kerätään myssyn sisään ja värin annetaan vaikuttaa 30-90 minuuttia. Itse pidin myssyä täydet 90 minuuttia, koska lasimaiset hiukseni tuppaavat tekemään mitä itse huvittaa eivätkä kotivärit tahdo tarttua kunnolla.

Hiukset pestään värjäyksen jälkeen lämpimällä vedellä. Eli ei shampoolla eikä muillakaan aineilla. Itse jouduin huuhtelemaan hiuksiani aika kauan. Väriä saattaa tihkua hiuksista vielä huuhtelunkin jälkeen joten en suosittele valkoista pyyhettä enkä myöskään valkoisia vaatteita käytettäväksi heti värjäyksen jälkeen.

Värjäyksen jälkeen hiuksia ei pestä 2 vuorokauteen sillä väri syvenee tuona aikana yhä. Oma värini lähti liikkeelle turhankin lämpimän punaisesta sävystä, mutta tuon parin päivän aikana väri tummui ja viileni paljon luonnollisemmaksi. Hiukset tuntuivat tuon parin päivän aikana vähän oudoilta ja pörröisiltä, mutta eivät varsinaisesti likaisilta. Hiuksissa oli kuitenkin selvä ruohonhaju, joka tuntui selvästi etenkin jos hiukset pikkasenkaan kastuivat. Pidin hiuksia letillä tuon parin päivän ajan. Lyhyiden hiusten kanssa tämä on tietty mahdotonta. Suosittelenkin hoitamaan värjäyksen silloin kun hiusten ei tarvitse olla ihan tip top.

Kun vihdoin pääsin pesemään hiukset shampoolla ja hoitoaineella, lopputulos oli todella kaunis. Väri oli juuri sellainen kuin halusinkin ja hiukset olivat hyvin hoidetut ja terveen näköiset. Oma luonnollinen hiusvärini on tummahko ruskea, joten siihen nähden tämä väri tarttui todella hyvin.

Tästä lähdettiin liikkeelle. Luonnollinen värini on tummanruskea, väriltään melko neutraali. Ehkä kuitenkin enemmän viileänsävyinen kuin lämmin. Toukokuun auringonpaiste tuntui vähän kurittavan hiuksia ja niissä oli outo, harmahtava vivahde koko alkukesän.

Pyrin ottamaan edes jokseenkin samantyyppisen kuvan. Tässä tosin valaistus on hieman huonompi kun ilma meni niin sateiseksi. Väri on selvästi punaisempi ja syvempi.

Väri on käynyt nyt läpi muutamat pesut ja saunomiset enkä ole juuri huomannut mitään haalistumista. Tykkään värin luonnollisuudesta. Sen sijaan että se istuisi päässä kuin värikypärä, se reagoi vahvasti eri valaistukseen kuten luonnollisen värin kuuluukin. Tänään pääsin vähän kuvailemaan hiuksia mukavan pilvisessä säässä.

Luonnonvalossa punaisuus tulee paljon paremmin esiin, mutta se ei silti ole liian räikeä.

Takaapäin otetussa kuvassa näkyy, miten tasaisesti väri on levittynyt hiuksiin. Juuressa näkyvä tummuus johtunee lähinnä hiuslakasta, jota suihkutan aina jakaukseen. Ja luonnollisestihan alimmat hiukset ovat aina varjossa. Latvat liikkuvat sen verran vapaammin, että ne näyttävät vaaleammilta. Tuulesta temmattu kuva näyttää myös sen, että hiukset ovat hyväkuntoiset. Törmäsin vain valitettavasti taas parturiin joka leikkasi latvat saksilla. Lasimaisissa hiuksissa leikkausjälki näkyy tosi rumasti 😡

Hyvä puoli tässä on myös se, että minulla on edelleen 1 pussi väriä käyttämättä. Jos vaikka juurikasvu alkaa vaivata, voin värjätä sen tuolla ylimääräisellä pussilla. Jos taas tuntuu, että väri alkaa haalistua, voin surutta ostaa uuden paketin ja toistaa värjäyksen sillä hius ei vaurioidu. Päinvastoin.

Suosittelen tätä tuotetta kaikille, joita kotivärjäys ja hiusten sävyttäminen kiinostaa. Eri värejä voi myös sekoittaa keskenään. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon se, että kasviväreillä ei voi vaalentaa hiusta. Värivalikoimasta löytyy myös neutraalihko Cassia - sävy joka on tarkoitettu nykyistä hiusväriä vahvistavaksi ja tasoittavaksi sävyksi. Se tuo hiuksiin korkeintaan aavistuksen lämmintä sävyä. Jos ei heti kerralla uskalla lähteä väriä muuttamaan, voi kokeilla Cassiaa.

Meikkipussilla

Kirjoittelin kaaaaauan sitten luonnonkosmetiikasta (tässä vanha kirjoitus). Luonnonkosmetiikkaa käytän edelleen, mutta pienen alkuhaparoinnin ja turhan panikoinnin jälkeen tottumukseni ovat hieman asettuneet. Tässä katsaus nykyiseen meikkipussin sisältöön.

Puhdistus

Aamulla pesen kasvot pelkällä vedellä. Edelleen. Sen verran sain ihoanalyysistani irti, että aamuisin kasvoilla ei ole oikein mitään sellaista, joka vaatisi hirveää ainemäärää ja hinkkausta. Ilmeisesti kasvojen aamupesu ei edes ole välttämättä tarpeen, mutta itse olen ottanut sen tavaksi jo virkistyksen ja heräämisenkin takia. Käytän mielellään viileää vettä. Aamuvuoroon lähtiessä lähes jääkylmä vesi tulee joskus tarpeeseen 😂

Iltapesuun ja meikinpoistoon käytin pitkän aikaa Laveran Gentle Cleansing Milkiä. Vaihdoin Laveran Basis Sensitiv Cleansing Milk 2in1 - tuotteen tuohon toiseen koska sitä oli saatavilla Ylivieskan Kärkkäisellä joka sijaitsee 20km ajomatkan päässä. Heh. Tuota 2in1 - tuotetta piti tilata aina Ruohonjuuri - verkkokaupasta. Muistaakseni saa myös Sokokselta, mutta verkkokaupasta kuitenkin.

Nyt muutaman päivän olen kuitenkin käyttänyt Mossan Cleaning Creme-Moussea. Laverassa alkoi keljuttamaan pieni koko ja tympeä pullo. Tämä Mossan puteli on paljon isompi ja sisältää pumppupullon (JES!). Ja siis nää Mossan tuotteet on niiiiin ihania muutenkin. Tuoksu, koostumus, kaikki! Mossan tuotteita on saatavilla Kärkkäisellä sekä Emotion - liikkeissä.

Omasta mielestäni Mossa tekee ihostani puhtaamman ja se poistaa ripsarin paljon tehokkaammin, joten ei tarvitse hirveästi hangata. Ihoni ehkä kuivahtaa hieman pesun jälkeen, mutta minulla on muutenkin tapana rasvata iho suihkun jälkeen ASAP.

Kasvovesien saatika kookosöljyn kanssa en enää leiki Saatan sipaista kookosöljyä joskus hiuksiin naamioksi tai sitten käsiin yöksi hanskojen kera.

Olen alkanut ottamaan tavaksi sen, että pesen meikit pois kun tulen töistä. Siis vaikka tulisin aamu- tai välivuorosta. Iho tuntuu edelleen ärtyneeltä töiden jälkeen ja viimeaikoina minulla on ollut aina vähän sellainen tunne, että naama on ikäänkuin likainen töiden jälkeen. Ja miksipä ei olisi kaiken sen pölyn ja muiden hiukkasten keskellä. Ja onhan työmeikkikin paikoillaan kasvoilla sen 4-9 tuntia joten kyllähän tuon joutaa pestä jo pois.

Punastelu on ehkä hieman rauhoittunut, mutta se on läsnä edelleen. En ole kuitenkaan enää panikoinut siitä. Koitan vain hoitaa ihoani hellästi ja suurimmaksi osaksi annan sen vaan olla ja rauhoittua töiden jälkeen. Kesä tuntuu auttavan ihoon myös kun mitään hirveitä lämpötilavaihteluita ei tule koko aikaa.

Lavera Gentle Cleansing Milk sekä Mossa Cleaning Creme Mousse.

Kosteutus

Kosteuttamisrutiinini on myös tasaantunut aika paljon. Loppujen lopuksi iholle tuntuu olevan tärkeintä se, ettei siihen läträtä lukuisia eri tuotteita ja ihon annetaan muutenkin olla rauhassa ilman jatkuvaa rassaamista ja hinkkaamista.

Aamuisin laitan ensin nenälle ja poskille Biofficina Toscanan Balancing Facial - seerumia, joka rauhoittaa ja kosteuttaa ihoa. Mielestäni tämä seerumi rauhoittaa kivasti etenkin nenän punastelua. Ei heti sillä sekunnilla, mutta muutamassa minuuttissa iho lakkaa polttelemasta ja punaisuuskin lähtee kunhan vain jaksaa ootella. Tosin naamani lehahtelee vain töiden jälkeen.

Silmänympärysvoiteena käytän Martina Gebhardtin Eye Care Creamia. Tämä on edullinen ja kiva pieni puteli ja tosiaankin kosteuttaa. En ole hirveästi viitsinyt vetää kilareita silmänympärysvoiteesta. Silmäni ovat syvällä päässä ja siitä tulee pakostakin tummat, varjostuneet silmänaluset. Minkäs mahdat. Kunhan silmänympärykset vaan kosteutetaan siinä missä muutkin kasvon alueet.

Nämä kaksi edellä mainittua löytyivät Ecco Verden - suomenkielisestä verkkokaupasta.

Yövoiteena olen käyttänyt Weledan Baby Derma valkomalva - voidetta. Nimestäkin voi päätellä, että tämä on tosiaankin vauvojen iholle suunniteltu tuote, mutta se on tarkoitettu myös kuivalle ja herkälle iholle. Se rauhoittaa ja suojaa. Voide kosteuttaa kyllä selvästi, mutta se ei kuitenkaan ole raskas ja tahmea.

Tätä voidetta löytyy esim. Ruohonjuuri - verkkokaupasta, mutta itse tilaan Ecco Verdeltä koska on siellä niin paljon halvempaa.

Bioficcina Toscana Balancing Facial - seerumi, Martina Gebhardt Eye Care Cream sekä Weledan Baby Derma - voide. Das ist Weisse Malve. Saksankielen taito: nolla.

Meikki

Meikkaamisessa on tapahtunut se iso muutos, että olen ruvennut käyttämään pohjustusvoiteita ja siirtynyt takaisin nestemäiseen meikkivoiteeseen. Tämä siksi, että aloin yhtäkkiä huomaamaan, että ennen käyttämäni ja hehkuttamani mineraalimeikkipohja näytti todella oudolta läheltä tarkastelunta. Se ikäänkuin asettui ihohuokosiin vaikka sen ei nimenomaan pitäisi sitä tehdä. Kaukaa vaikutelma oli tosi siisti, mutta lähempää tarkastelunta näytti kuin jokaikinen ihohuokonen olisi ollut näkyvillä. Muutenkin pensselöintiin ja tupsutteluun alkoi mennä hermo.

Ecco-Verde:n suomenkielisestä kaupasta bongasin Pure Bion primerit rasvaiselle iholle sekä silmänympäryksille. Tykkään todella paljon. Etenkin tuo varsinainen primer on ehkä ensimmäinen primer koskaan, joka tuntuu tekevän jotain. Koostumus on oudohko ja vähän öljymäinen, mutta öljyiseksi se ei ihoa tee. Ei todellakaan. Päinvastoin. Lopputulos on ihana matta. Ainut primer, joka on päässyt lähelle tätä fiilistä on ollut Lumenen Natural Code CC Color Correcting - primer, mutta ilmeisesti tämän tuotteen valmistus on lopetettu. Siis miksi aina näin?!

Peitevoiteena käytin pitkään Colour Caramelin - peitevoidetta. Siis ihan liian pitkään. Putelit tulisi kuitenkin aina vaihtaa uusiin tietyin väliajoin. Nyt tilasin Pure Bion tuotteiden kanssa samaan aikaan Avrilin peitevoiteen. Ihanan kermainen koostumus ja hoitaa ihan hommansa. Käytän sitä lähinnä kevyesti silmänalusiin, mutta tummia silmänalusia ei tunnu koskaan saavan kokonaan pois. Ja kuten sanoin, itselläni on ainakin silmät melko syvällä päässä (olishan se kauheaa jos ne tippuis) joten tottakai silmien alle jää varjot. Leukafinnien peittämiseen tuo Avril tehosi suorastaan pelottavan hyvin.

Meikkivoiteena minulla on ollut nyt pidemmän aikaa Laveran Natural Liquid Foundation. Tätä sain hakea suoraan Kärkkäiseltä ja löytyy nykyään myös Prismoista. Itse olen ihastunut tähän tuotteeseen todella paljon. Se levittyy ihanan tasaisesti, peittää muttei pakkeloi ja pysyy todella hyvin (pakkauksessa lupaillaan 10h kestoa). Talvella käytin sävyä Ivory Nude, mutta nyt kesäksi ostin astetta tummemman Honey Sand sävyn. Omaan ihoni sävyt sulautuvat tosi hyvin, mutta ihosävyni on sangen kellertävä. En osaa sanoa miten nämä passaavat vaalean, punertavasävyiseen ihoon. Yllättävän usein luonnonkosmetiikan kanssa olen törmännyt valituksiin liian tummista ja kellertävistä sävyistä. Mua se ei haittaa. Kerrankin näin päin 😁

Jos olen lähdössä johonkin vähemmän tärkeään ja eeppiseen juttuun kuten vaikkapa kauppareissulle, sipaisen pohjustuksen päälle Laveran sijasta Mossan Skin Perfector Tinting Moisturiser - BB voidetta. Ja tämäkin tuote on aivan ihana. Tasoittaa ihon sävyä kivasti antaen sille tervettä hehkua, mutta tämä ei kuitenkaan ole mikään varsinainen meikkivoide, joten peittävyys ei ole niin vahva ja ilme jää paljon luonnollisemmaksi. Sopii juuri niihin tilanteisiin, jolloin et jaksa meikata mutta et myöskään halua riipaista itseäsi kylille suoraan seinästä päin.

Meikin kiinnitän We Care Iconin värittömällä mattapuuterilla. En vain ole löytänyt mitään korvaavaa, parempaa, superduperihmeellistä. En oikeasti tajua puuteria. En voisi elää ilman, sillä pitäähän meikki kiinnittää jollain, mutta en näe puutereissa mitään eroa. En sitten mitään. Kunhan se on väritöntä.

Bure Bion pohjustustuotteet, Lavera Natural Liquid Foundation, Avril - peitevoide, Mossa Skin Perfector Tinting Moisturiser sekä We Care Iconin puuteri.

Ripsiin sipaisen edelleen Gosh Rebel Eyes - ripsiväriä. Ei ole luonnonkosmetiikkaa, mutta kuuluu Goshin vegaanilistaan. Ja on edelleen hyvä tuote. Plussaa kumiharjasta. En ole enää vuosiin käyttänyt sitä 'perusharjaa' joka tuntuu sottaavan ripsarin pitkin luomia.

Jos haluan hienostella, saatan sipaista kulmien alle We Care Iconin korostuspuuteria.  Silmät pohjustan Benecosin Natural Eye Shadow Base - nesteellä, jossa on kullanvärinen hohde. Riittää jo ihan sellaisenaankin. Jos nyt haluan hieman väriä niin saatan sipaista Benecosin luomivärien neutraalimpia sävyjä. Sopivat mukavasti myös poskipäille jos haluat vähän punaa. Itse poltin nassuni toukokuun helteiden aikaan joten kivaa luonnollista punaa on omastakin takaa. Hahaa.

Kulmakarvat koreilee edelleen luomuna.

We Care Iconin korostuspuuteri, Benecos - luomiväri, Gosh Rebel Eyes - ripsiväri, Benecos Natural Eye Shadow Base sekä tietokoneen johdot.

Tässäpä nämä. Tuotteet ovat ehkä hieman vähentyneet ja tietyllä tavalla yksinkertaistuneet. Less is more. Myös saatavuus jäytää näissä asioissa jonkin verran, koska etenkin ihonhoito on päivittäinen rutiini. Meikkien kanssa on hieman joustovaraa ja etenkin nuo pohjustustuotteet joudun tilaamaan Ecco-Verdestä, joten tilaan monesti pari putelia kerralla samaa tuotetta. Mutta esim. meikkivoiteen taikka ripsarin suhteen helpottaa paljon kun voi vain hurauttaa kauppaan ja ostaa. Mossan tuotteita aion kokeilla jatkossa enemmän. Tällä hetkellä saan suurimman osan tuotteistani Kärkkäiseltä, Prismasta ja Emotionista. Ja S-Ryhmän kaupoissa kannattaa toki aina muistaa bonukset ja henkilökunta-ale jos siihen sattuu olemaan oikeitettu. Itse ostin tuon Mossan puhdistusvoiteen -20% mobiili alekupongilla, johon tuli vielä HK-ale päälle. Hintaa jäi muistaakseni vähän päälle 8 euroo 😉

Viikon yllättäjä - kynsilakanpoistoaine

Omistan pehmeät ja liuskoittuvat kynnet. Kynteni eivät siis halkeile vaan repeilevät ja liuskoittuvat. En tykkää käyttää kynsilakkaa, mutta kiiltäviä kynnenkovettajia ja aluslakkoja tykkään käyttää aina silloin tällöin. Tykkään kiiltävästä nude - lopputuloksesta eikä kynsinauhojakaan tule nypittyä niin vimmatusti kun kynnet on lakattu.

Kynsilakanpoistoaine on kuitenkin murha-ase kynsilleni. Kynnen pinta kuivuu rajusti ja muutenkin kynnestä tulee hirveän pahoinpidellyn oloinen. Halusin kokeilla mitä luonnonkosmetiikka sanoo asiasta ja nappasin hetken mielijohteesta Kärkkäiseltä mukaani Benecosin kynsilakanpoistoaineen. Ilmeisesti sitrusöljypohjainen. Ja härregud tämä oikeasti toimii! Vaati ehkä hiukan enemmän hankaamista kuin tavallinen poistoaine mutta tämä ei tapa kynsiä. Pikemminkin päinvastoin. Kynnet tuntuivat suorastaan öljytyiltä. Tätä lisää! Ainakin nämä läpinäkyvät lakat lähtee tosi hyvin. En osaa varsinaisesta kynsilakasta sanoa.

Benecos kynsilakanpoistoaine.

On aivan ihana nähdä miten vinhaa vauhtia luonnonkosmetiikka kasvattaa suosiotaan. Ja siis ihan oikeasti, näihin ei mene yhtään sen enempää rahaa kuin tavallisiinkaan, vähän parempiin meikkeihin. Ja samalla iho ja luonto kiittää.

Se pakollinen pärstäkuva. Iho on huomattavasti ruskettuneempi kuin viime kerralla. Pientä palamisen punaisuuttakin näkyy. Tässä minulla on perus arkimeikki (pohjustus + meikkivoide + peitevoide + puuteri). Hieman sipaisin vielä korostuspuuteria poskipäille. Silmissä ei ole kuin aavistus ripsaria. Mielestäni tulos on vieläkin parempi kuin mineraalimeikkipohjan kanssa. Kestää myös lähempää tarkastelua. Huulille sipaisin Hurraw! - sävyttävää kanelihuulirasvaa, mutta jostain syystä se muuttui tässä valossa violettisävyiseksi? Hymy on vähän mitä on. Kaaduin päälle 10v sitten pahasti ja suu otti vähän osumaa :/

Ne pienet piirustusvinkit

Niin paljon kuin vaan rakastankin värittämistä ja maalaamista, piirtämistä minä kauhistelen. Se on ehdottomasti heikoin kohtani taiteilijana. Piirtäminen on siitä vaikea taito, että se vaatii jatkuvaa harjoittelua ja ylläpitoa. Eikä ainoastaan sokeaa, sattumanvaraista harjoittelua vaan suunniteltua ja rakentavaa harjoittelua, jossa kiinnität huomiota tekniikkaan ja siihen miten eri asiat toimivat. Jokainen meistä on erilainen ja oppii eri tavalla, mutta tässä on muutama perusvinkki, jotka ovat auttaneet minua.

 1. Piirrä

Niin paljon kuin se ärsyttääkin, kun taitavammat taitelijat hokevat tätä, se on silti niin totta. Et tule paremmaksi missään, ellet harjoittele. Kokeile seurata piirtämistottumuksiasi vaikkapa kuukauden verran ja kirjoita tuntimäärät ylös. Miten ison luvun saat? Voisiko määrä olla suurempi? Tiedän, että minä itse piirrän ainakin aivan liian vähän. Piirtämisestä lukeminen ei anna sinulle niitä 'ai näinkö se toimii' - hetkiä. Nämä oppii vain käytännön kautta. Osta luonnosvihko ja piirtele siihen. Sinun ei tarvitse näyttää noita piirroksia kenellekkään.

2. Älä rajoita piirtämistä vain yhteen aiheeseen

 Me kaikki erikoistumme johonkin, mutta joskus on hyvä nollata kaikki ja yrittää jotain ihan muuta. En ole itse koskaan piirtänyt ihmisiä, mutta olin jo pidemmän aikaa ollut tosi turhautunut taiteeni ja piirustustaitojeni suhteen joten päätin kääntää homman täysin ylösalaisin ja kokeilin piirtää ihmisten kasvoja valokuvista. Seuravaksi ajattelin kokeilla maisemien piirtämistä, sillä olen jo pidemmän aikaa halunnut opetella tekemään parempia taustoja, mutten ole koskaan oikein harjoitellut itse ympäristöjen ja maisemien piirtämistä.

Asetelmien tekeminen on hyvää vaihtelua ihmisten ja eläinten piirtämiselle. Asetelmien piirtäminen harjoittaa kykyäsi nähdä eri muotoja, kaltevuuksia, eri esineiden kokosuhteita jne. Mallikuva on peräisin WetCanvas Reference Image Librarystä.

 3. Ota mallikuvat esiin

Huolimatta siitä, mitä saatat lukea internetistä ja foorumeilta 'valeammattilaisten' kirjoittamana, mallikuvien käyttäminen ei ole huijaamista. Siis ihan tosissaan, se ei ole huijaamista.

Ammattilaistason taiteilijat käyttävät mallikuvia jatkuvasti. Ihmismieli on kovin rajoittunut ja ellet satu omistamaan maagista valokuvamuistia, et voi millään muistaa jokaista näkemääsi asiaa sellaisella tarkkuudella että pystyisit jäljentämään sen täydellisesti piirtämällä tai maalaamalla. Kun piirrät suoraan mielestäsi, piirrät sen ajatuksen ja idean mikä sinulla siitä asiasta on. Päässäsi oleva idea voi olla hyvinkin erilainen verrattuna siihen miltä jokin oikeasti näyttää. Puun piirtämistä käytetään usein esimerkkinä, kun tästä ilmiöstä puhutaan. Jos sinulle annetaan tehtäväksi piirtää puu suoraan mielestäsi, saatat piirtää suoran viivan rungoksi ja rungon päälle hattaraa muistuttavan rykelmän kuvaamaan lehtiä. Tämä on puun symboli.
 
Mutta, jos joku istuttaa sinut oikean puun eteen ja käskee sinua piirtämään sen mitä näet, tehtävästä tuleekin yllättäen paljon vaikeampi. Toisaalta piirustuksestasi tulee myös paljon tarkempi ja todenmukaisempi, koska sen sijaan että piirtäisit puun symbolin, piirrätkin itse puun sellaisena kuin se edessäsi on.

Tuo piirustus puusta tulee olemaan sinun tulkintasi todellisuudesta sellaisena kuin sinä sen näet ja tulkitset. Ja juuri se on taidetta. Jos haluat olla tulkinnassasi tarkempi, sinun täytyy opiskella piirtämistä todellisuuden avulla. Tähän ei ole oikotietä.

Pidä kuitenkin mielessäsi, että aina kun julkaiset töitä jotka on piirretty mallista, sinun tulee antaa kunnia sille joka on antanut mallin yleiseen käyttöön. Varmista myös aina ennen varsinaisen teoksen tekemistä, että sinulla on lupa käyttää mallikuvaa!

Pari tutkielmaa pyrstötiaisesta, jotka tein korttia varten. Tavoittelin linnun perusmuotoa ja kiinnittin huomiota pieniin yksityiskohtiin. Ja kyllä, teen muistiinpanoni englanniksi. Se vaan soljuu paremmin.

 4. Mittaa, tarkista ja tuplatarkista

 Kun haluat piirtää tarkasti ja käytät mallikuvia, sinun pitää todella nähdä mitä olet piirtämässä. Tämä on paljon matemaattisempaa kuin voisi kuvitella. Kaltevuudet, etäisyydet, mittasuhteet ja mitat ovat tärkeitä kun halutaan piirtää mallista.

Ihan ensiksi on hyvä miettiä asettelua ja kuvan kokoa. En itse kiinnittänyt hirveästi huomiota piirustuksen kokoon silloin kun olin vielä aloittelemassa taideharrastusta uudelleen. Kun taitoni alkoivat parantua, aloin tehdä aina vain enemmän onnittelukortteja. Tämän myötä tajusin nopeasti, etten voi vain sokeasti piirrellä kortteja ilman kiinteitä mittoja. Korttien piti mahtua kuoriin ja jos tein taitekortteja, paperin piti olla tarpeeksi suuri, jotta puolista tulisi yhtä suuret. Myös kehystämistä kannattaa ajatella etukäteen.

Kun meillä on asetelma ja koko valmiina, on huomattavasti helpompaa suunnitella ja piirtää itse työ. Tämä auttaa myös hieman tyhjän paperin pelkäämiseen. Meillä on sentään 'kehykset' valmiina paikoillaan.

Kun perustyö on tehty, on aika mittailla asetelman keskeisiä elementtejä. Horisonttiviiva, tärkeimpien objektien sijainti jne. Kun suurimmat perusmuodot on saatu paikoilleen, voidaan ruveta mittailemaan niiden sisällä olevia yksityiskohtia.

Jos ajatellaan vaikkapa ihmisen kasvoja, ihan ensimmäisillä apuviivoilla voidaan mitata pään kulma, keskiviiva, eri elementtien kuten kulmakarvojen, silmien, nenänkärjen, suun jne. apuviivat. Vaikka yhdetkään kasvot eivät ole 100% symmetriset, on olemassa kuitenkin tietyt perussäännöt ja tietyt elementit myös liittyvät toisiinsa. Korvat ovat tietyssä viistossa linjassa silmien kanssa. Kulmakarvat ja silmät liittyvät toisiinsa ja myös liikkuvat yhdessä. Silmät 'lepäävät' poskipäittesi päällä ja poskien liikehdintä vaikuttaa myös silmien muotoon. Nenä lepää poskiluiden välissä ja nenänvarsi alkaa silmiesi välistä. Jos et mittaa nenän leveyttä suhteessa silmiin, lopputulos saattaa näyttää oudolta ja nenä menee vinoon.

Huulien korkeus on linjassa leuan kanssa siltä kohdalta, jossa leuka alkaa kääntyä sisäänpäin, koska jos todella ajattelemme asiaa: Mitä leukaluusi sisällä on? Suu, tietenkin. Tämä saattaa tuntua typerältä itsestäänselvyydeltä kun sanon sen näin tässä tekstissä, mutta piirtäessä kaikki ei ole aina näin selvää. Yrität ja yrität saada jotain kohdalleen, mutta silti et voi kuin ajatella 'miksi tämä näyttää niin oudolta?!', kunnes tajuat piirtämisen taustalla olevan todellisuuden (anatomian). Ja nämä ahaa - elämykset tulevat vain harjoittelun kautta.

Nämä tietyt säännöt ovat olemassa myös siksi, että voisit myös leikkiä niillä. Mutta silloin, kun olemme vasta opettelemassa piirtämistä, on hyvä oppia olemaan tietoinen näistä tietyistä perussäännöistä. Et voi rikkoa sääntöjä ennenkuin tunnet ne.

Kasvojen piirtämisharjoitus. Tämä ei ole mikään täydellinen piirros, mutta yritin keskittyä siihen, että saan eri elementit oikein ja paikoilleen. Mittailin ja vertailin eri asioita ja yritin pitää mielessä miten eri osat ovat suhteessa toisiinsa. Kun olin saanut piirroksen valmiiksi, tajusin että silmät ovat ihan liian pystysuorassa kulmassa. Tämä paha tapa juontaa juurensa siihen, kun piirsin paljon haltioita lapsena. Mallikuva on peräisin DeviantArtista ja blackpoolstudio on sen alkuperäinen tekijä. 

 On hyvä pitää mielessä myös se, että kun olet vääntänyt jonkin piirrustuksen kanssa jo jonkin aikaa, tulet sokeaksi sille. Tällöin on tärkeää tarkistaa, että piirros on todella oikein. Jos piirrät tietokoneella, voit kääntää piirustuksen horisontaalisesti koska tahansa. Kun piirrämme perinteisesti paperille, voit tarkistaa piirustuksen kääntämällä sen ympäri ja katsomalla sitä valoa vasten. Tai sitten voit mennä katsomaan piirustusta peilistä. Itse tykkään enemmän peilistä sillä silloin näet piirustuksesi myös hieman kauempaa.

5. Älä pelkää aloittaa sotkuisesti

Puhdas, sileä lopputulos on jotain sellaista, josta olen jopa hieman pakkomielteinen. Menen tämän tavoittelussa joskus vähän liiankin pitkälle ja pelkään jatkuvasti, että työ menee pilalle. Piirtämisen kannalta tällainen asenne on kuitenkin todella hankala. Etenkin silloin kun ollaan vasta alkuvaiheessa.

Kun alat suunnitella jotain uutta työtä, sinulla ei varmaankaan ole vielä täysin selvää ideaa mielessäsi. Joten sinun pitää luonnostella. Tee pieniä näytekuvia, tunnustele muotoja ja elepiirroksia ja hahmottele yleistä asetelmaa lyijykynällä. Joskus jos tunnen olevani oikein jumissa, saatan käyttää grafiittipuikkoa sillä se antaa vieläkin vapaamman lopputuloksen.

 Piirroksesi tulee olemaan täynnä suttuisia vedoksia, rumia viivoja ja se tulee mitä todennäköisemmin sotkeentumaan grafiitista. Tämä on ihan OK. Siis ihan aikuisten oikeasti. Jos yrität heti alussa työskennellä supersiististi ja mahdollisimman vähäisillä kynänvedoilla, lopputuloksesta tulee jäykkä ja eloton, mikäli edes saat jotain aikaiseksi.

Rentoudu ja valitse paperi, jonka kanssa voit vapaasti tehdä sotkua. Älä valitse ensimmäiseen luonnokseesi kalleinta ja hienointa Arches - arkkiasi. Kun saat valmiiksi piirroksen, johon olet todella tyytyväinen, voit jäljentää sen haluamallesi paperille myöhemmin. Kyllä, tämä on hidas ja työteliäs toimintatapa. Mutta silloin kun sinulla on useampi vedos valmiina, et voi oikeastaan koskaan kunnolla epäonnistua. Voit aina ottaa askeleen taaksepäin.

Itse olen ottanut tavaksi sen, että skannaan piirrokseni Photoshoppiin. Skannaan ensimmäisen vedoksen, vaihdan kokoa tarpeisiini sopivaksi, tummennan piirrosta hiukan Photoshopin Tasot - komennolla (Levels) ja sitten tulostan sen laser - tulostimellani. Sitten voinkin siirtää piirroksen haluamalleni paperille valopöydän avulla niin monta kertaa kuin vain haluan. Tämän tekniikan ansiosta voin myös halutessani kokeilla eri väriyhdistelmiä ennen virallisen työn aloittamista.

Tällaiseen toimintatapaan menee toki paljon aikaa ja työtä, mutta perinteisessä taiteessa ei ole Kumoa - nappia, joten tästä on suuri apu silloin kun piirtäminen tuntuu stressaavalta.

Ensimmäinen vedos kissanpentu - synttärikortista. Mallikuva on peräisin Pexelistä.

Kutistin vedoksen Photoshopilla A5 - kokoon. Sitten tulostin piirustuksen ja jäljennin sen halvalle vesiväripaperille valopöydän avulla. Tälle paperille tein pienen värikokeilun. Lopputulos on sotkuinen, mutta samalla sain vähän paremman idean siitä, mitä värejä haluan käyttää.

 Ja se siitä. Kuten alussa totesin, jokainen meistä oppii eri tavalla. Mutta me, jotka emme ole super itsevarmoja ja olemme taipuvaisia pakkomielteisyyteen, tarvitsemme hieman apua. Minun piirustustapani on hiiiiiiidas. Mutta ajattelen tekniikoitani ikäänkuin turvaverkkona. Ehkä joistain näistä tekniikoista on apua sinullekin ja näiden avulla voit luoda myös oman tapasi työstää piirustuksiasi.