Hyvää Äitienpäivää näin etukäteen

Äitienpäivä lähestyy ja onneksi ehdin laittaa kortit ajoissa postiin iki-ihanalle äidille ja mummulle :)

Itsetehdyt kortit jäivät tänä vuonna tekemättä niinkuin vähän kaikki muukin viimeaikoina. Tekniikalliset vaikeudet ovat piinanneet sen verran, että taiteilu on ollut enempi vähempi kuin tervanjuontia. Nyt aion kuitenkin ottaa vähän positiivisemman asenteen tähän asiaan ja tein muutamia ratkaisuja asian suhteen.

Uuusia hankintoja

Ostin jokin aika sitten kokeilusetin akryylimaaleja, mutta kun lopulta pääsin kokeilemaan niitä, olin täysin hukassa. Ei tuntunut kyllä mun jutulta. Ei niin sitten yhtään. Vaikka vesivärejä pidetäänkin yhtenä vaikeimmista, ellei peräti vaikeimpana, työkaluna niin jotain vesivärien toimintaperiaatteessa on joka puhuttelee itseä. Tykkään vesivärien herkkyydestä ja läpinäkyvyydestä. En yksinkertaisesti osaa työskennellä peittävillä työkaluilla.

Vesiväreissä on kuitenkin tiettyjä hankaluuksia kuten syvien ja tummien värien tekeminen sekä kerrostaminen. Itse yleensä lopetan 1 tai 2 kerroksen jälkeen koska pelkään, että jälki alkaa muuttua sotkuiseksi ja rumia reunoja alkaa muodostua. Päätinkin lopulta hankkia vesivärikyniä täydentämään tekniikkaani. Olen omistanut niitä ennenkin, mutta jostain kumman syystä olen aina ajattelut, että vesivärien ja vesivärikynien kanssa tulisi olla joko tai sen sijaan että käyttäisin molempia.

Bongasin Jackson's Art Supplies - verkkokaupasta ilmeisesti uuden Faber Castell Albrecht Dürer Magnus - vesivärikynälaatikon. Suurin setti sisältää 24 väriä ja nämä kynät ovat isompia kuin perus Dürerit ja jokaisella sävyllä on 3 tähden valonkesto. Päädyin siis tilaamaan tämän setin. Aluksi haavelin täydestä 120 Albrecht Dürer - laatikosta mutta näissä on valitettavan huono valonkesto useammassa sävyssä.

Samalla paiskasin ostoskoriin Jackson'sin ison kynärullan jotka ovat aivan loistavia. Tätä rullaa aionkin sitten täytellä Caran D'Ache Museum Aquarelle - kynillä ja näin kartuttaa vesivärikynien sävylajitelmaa pikkuhiljaa. Museum Aquarelle - kynissä on huippuluokan valonkesto, mutta ne ovat aika tyyriitä joten kerralla en lähde kaikkia ostamaan.

Museum Aquarelle - kyniä. Näitä minulla oli ennen melko komea setti. Olin aika idiootti kun menin myymään nämä pois :(

Matkaan tarttui myös lehtiö Strathmore Mixed Media - paperia. Olen nähnyt ihmisten mainitsevan tämän paperin Instagramissa useampaan kertaan, joten haluan kokeilla itsekin.

Teon alla

Päätin lopulta hylätä ajatuksen äitienpäiväkorteista, koska vetkuttelin asian kanssa (taas) aivan liian pitkään. Nyt ajattelinkin sitten palata oikeiden teosten pariin. Olen työstänyt väritysprojektia Emily Fiegenschuhin kirjan parissa. Hänen kirjassaan The Explorer's Guide to drawing Fantasy Creatures opetetaan piirtämään erilaisia fantasiaotuksia. Emily värittää omat teoksensa guassiväreillä, joten valmiit kuvat ovat hyviä malleja siihen, miten värittäisin ne vesiväreillä.

Työstän tällä hetkellä ensimmäistä kuvaa josta minulla on 3 versiota. Yksi versio on jäljennetty Hahnemühle Nostalgie - paperille ja aion värittää sen pelkillä värikynillä. Toinen versio on jäljennetty Hahnemühle Britannia - paperille ja sen väritän vesiväreillä ja värikynillä. Kolmas versio on tarkoitettu digitaalista värittämistä varten, mutta olen 99% varma siitä, että kyseinen versio jää tekemättä :)

Myös kyseltyä hevostaulua pitäisi ruveta tosissaan työstämään. Minulle on muodostunut jonkinlainen idea siitä mitä haluan tehdä, mutta piirtämistä pitää vielä harjoitella. Paljon. Onneksi löysin vanhoja anatomiatutkielmiani, joita voin käyttää ohjenuorana.

Piirrosten jäljentäminen on väritystekniikan ohella muodostunut melko isoksi murheenkryyniksi. Ostamani valopöytä oli jonkinasteinen pettymys. Toimii kyllä loistavasti ohuiden papereiden kanssa, mutta jo 300gsm vesiväripaperien kanssa on ongelmia. Puhumattakaan nyt sitten iki-ihanasta Hahnemühle Anniversary paperista joka on paksuudeltaan 425 grammaista.

Löysin onneksi netistä vinkin kuultopaperin käytöstä huomattavasti siistimmällä tavalla ja tätä aionkin nyt jatkossa kokeilla. Jos tämäkään ei tunnut tepsivän niin ajattelin kokeilla grafiittipaperia jota myydään Temperassa. Mutta tämä nyt tulisi sitten taas maksamaan. DNA halpa, elämä kallis...harmi vaan että mulla on Elisa Saunalahti :)

Witcher

Ehkä suurin osa vapaa-ajastani on viimeaikoina kulunut Witcher 3 - tietokonepelin parissa. Päivitin koneeni alkukeväästä, joten oli melkolailla itsestäänselvyys että pelaan Witcher 3:sen läpi uudestaan täysillä grafiikoilla. Ja voi että kuinka onkin komeaa katseltavaa. Päätin myös ottaa paljon kuvakaappauksia pelistä, joita voin sitten käyttää mallikuvina taiteilussa. Seuraavaksi muutama esimerkki ottamistani kuvakaappauksista.

Majakka ja auringonlasku.

Cockatrice metsästää.

Vanha torni aamuauringossa.

Kivipeikko. Tästä väriteemasta sain jo vähän ideaa hevostauluuni,

Valkoinen neito.

Tietokonepelaaminen on ollut suuri intohimoni jo 90-luvulta lähtien. Menetin sydämeni fantasiaroolipeleille täydellisesti kun isoveljeni antoi minulle Baldur's Gate - pelin muistaakseni vuonna 1998. Sittemmin olen kolunnut läpi valtavan määrän pelejä. Rakkaimpina fantasiapeleinä ovat olleet Baldur's Gate - pelit, Icewind Dale - pelit, Elder Scrolls - pelit kuten Morrowind, Oblivion sekä Skyrim ja tottakai Witcher pelit 1-3. Witcher 3:sta on tullut tähän mennessä tahkottua huimat 374 tuntia. Witcherin maailmassa kiehtoo sen karuus ja suhteellisen realistinen ote. Witcherin maailma ei ole kuorrutettu yksisarvisilla ja viehkeillä haltioilla vaan ympäristö on karua ja hirviöt tosissaan vaarallisia. Maailma on myös saanut vahvoja vaikutteita Euroopan luonnosta, ympäristöstä ja kansantaruista, sillä Witcher maailma on puolalaisen kirjalijan Andrzej Sapkowskin luoma. Witcher - kirjoja en ole vielä lukenut mutta se on ehdottomasti tulevaisuuden haave.

Olen myös haaveillut että piirtäisin Witcheristä ainakin muotokuvat Triss Merigold sekä Yennefer - velhottarista. Myös jonkinasteisen hirviöpedian tekeminen kiinostaa.

Siilen kuulumisia

Hoidokista sen verran, että uni maittaa edelleen. Ilmeisesti pikku potilaamme vaipui horrokseen, koska ilmat meni taas niin kylmiksi. Hengittelee kuitenkin kaikessa rauhassa ja pysyy mukavan kuivana saviruukussa jatkuvasta lumisateesta huolimatta. Nämä ilmat kun on mitä on niin voisi melkein mennä siilen viereen ruukkuun horrostamaan....

Tältä näytti tiistaina kun katselin ABCin ikkunasta ulos.