torstai 2. maaliskuuta 2017

Hyvää mieltä lautaselle

Tuli tässä vietettyä tovin verran hiljaiseloa sukuloimisen tiimoilla :)

Taidealalla on nyt ollut vähän hiljaista samasta syystä, joten ajattelin kirjoittaa vähän ajatuksistani ravintoa ja ekologisuutta koskien. Ihan näin aluksi haluan sanoa että en ole vegaani enkä edes vegetaristi eikä näiden kirjoitusten tarkoitus ole lähteä paukuttamaan tällaisia aatteita läpi. Tässä on kyse arjen valinnoista ja siitä miten pienillä muutoksilla voidaan muuttaa ruokavaliota luonto- ja ilmastoystävällisemmäksi ja samalla saada aikaan hyvää oloa ja terveellisyyttä itselle.

Pois pois punainen liha!

Punainen liha on aina ollut minulle jonkinasteinen kirosana. Sitä syödään Suomessa lähestulkoon päivittäin. Jauhelihakastiketta, makaronilaatikkoa, lihakeittoa, makkarakeittoa, uunimakkaraa jne. Mutta onko se oikeasti hyvää vai syödäänkö sitä vain tavasta? Itseeni pätee tuo jälkimmäinen vaihtoehto.

Jostain kumman syystä se 400g jauhelihapaketti tulee aina ostettua. Käytän siitä puolet jauhelihakastikkeeseen ja loppu mätänee jääkaappiin. Jauhelihamakaroni oli opiskeluaikojen hittituote, mutta 4 vuodessa söin siitä itseni ulos melko tehokkaasti. Myös makkara on sellainen ihmeellinen elintarvike, jota tulee silloin tällöin heitettyä ostoskoriin ja sitten et kuitenkaan tiedä mitä ihmettä siitä tekisit. Koska, let's face it: Makkara on huippuhyvää vain jos se paistetaan avotulella. Ja silloinkin se tungetaan naamariin sinapin kera.

Aloin siis ajatella että miksi ihmeessä ostan punaista lihaa kun en keksi yhtään mitä sille edes tekisi. Kahden ihmisen taloudessa kalliiden lihasuikaleiden tai pihvien ostaminen tuntuu vähintäänkin hölmöltä.

Punaisen lihan tuotanto on yksi ehkä saastuttavimmista tuotannonaloista. Naudat itsessään vapauttavat paljon metaanikaasuja. Metsiä on raivattu paljon pois laidunmaiden tieltä. Erityisesti esim. Etelä-Amerikassa Amazonin sademetsää on kaadettu, jotta karjalle saataisiin lisää laidunmaata. Sika on punaisena lihana parempi valinta kuin nauta mutta myös sikoja ruokitaan usein soijarehulla ja soijapeltoja varten raivataan niin ikään metsiä pois alta.

Pitääkö tässä nyt sitten ruveta ituja syömään? Ei tarvitse. Punaisen lihan voi vaihtaa valkoiseen lihaan eli kanaan/kalkkunaan sekä kalaan. Tämäkään ei ole ihanteellinen ratkaisu jos nenää ruvetaan kaivelemaan oikein kunnolla, mutta itse henkilökohtaisesti en pysty puhtaaseen kasvissyöntiin.

Kanatuotteita on valtavasti saatavilla nykypäivänä. Omaksi suosiksi on noussut Naapurin maalaiskanan kanapekoni. Hinta S-Marketissa muistaakseni 1,65€. Hinta saattaa tuntua hurjalta, mutta loppujen lopuksi se ei ole paljon tavallista laatupekonia kalliimpaa. Kanassa on myös paljon proteiinia. Tämä kyseinen firma pyrkii tuotannossaan vastuullisuuten ja puhtaaseen ruokaan.

Maalaiskananpojan Kanapekoni on loistava korvike tavalliselle pekonille tai vaikkapa makkaralle.

Myös Kariniemen kanatuotteet ovat hyvä valinta. Kariniemen kananpojat elävät avokanalassa eivätkä ahtaissa häkeissä. Myös Atria kannattaa lihantuotannossaan vastuullisuutta ja perhetilojen kananpojat elävät niinikään avokanalassa.

Tässä viimeaikoina bongasin S-Marketista Kariniemen kananpojan Viisikko nakit. Kolmen pippurin nakit ovat todella maukkaita. Toki hinta on kohdallaan. 1,35€ paketti. Mutta taasen haluan muistuttaa että kana sisältää paljon proteiinia ja nämä nakit ovat todellakin tuhtia tavaraa. Jos tuntuu että suuhun ei saa tarpeeksi mättöä niin "ylijäävän" määrän voi aina korvata kasviksilla.

Kariniemen kananpojan 3 pippurin nakkiviisikko. Erittäin maittava lisä proteiinintarpeeseen. Sori, avattu pakkaus :)

Kalan suhteen olen aivan umpi-idiootti, joten sitä tuotealuetta en lähde kommentoimaan. Suositeltavaa olisi kuitenkin käyttää paikallisia järvikaloja. Omasta lapsuudesta muistuu mieleen isän savustamat ahvenet. Äiti myös valmistaa lohta aina silloin tällöin mutta lohi on sen verran kallista että kahden ihmisten talouteen en sitä rupea raahaamaan. Tärkeintä on tarkistaa että kalatuote on MSC - sertifioitua! Tämä tarkoittaa että kala on tuotettu kestävää kalastusta tukien.

Kyllähän noita kanalakuvia katsellessa tulee tippa linssiin. Lihantuotanto nyt on kuitenkin sellainen asia jolle kukaan meistä ei mahda mitään. Niin kauan kun tällä planeetalla on 7 miljardia ihmistä niin kukaan meistä ei pysty lopettamaan lihantuotantoa täysin. Voimme kuitenkin tehdä pieniä arjen valintoja, jotka takaavat sen, ettemme joudu luopumaan hyvästä ruuasta mutta silti autamme luontoa ja ilmastoa.

Lisätietoa WWF:n ruokaoppaista:
https://wwf.fi/lihaopas/
https://wwf.fi/kalaopas/

Maitovasikan tunnustukset

Kun päätin luopua punaisesta lihasta, minulla oli hyvä olo. Kunnes avomieheni sitten tokaisi että eikö punaisen lihan syömisen lopettaminen ole aika tekopyhää kun juon melkein litran maitoa päivässä. Hyvä pointti. Itse maidon tuotanto ei ole ehkä se kaikkein pahin asia, mutta esim. juuston tuotanto on todella saastuttavaa sillä juuston tuotantoon kuluu hirvittävä määrä maitoa.

Aloin siis tutkia asiaa ja ensimmäisenä vastaan tulivat soija- ja kauramaito. Ehkä vielä 10 vuotta sitten pelkkä ajatuskin oli välitön HYI HYI HYI reaktio. Mutta kun sitten ostin Rainbown kaura- ja soijajuomaa niin eivätpä ne mitään niin hirveän kauheita olleetkaan. Kauramaito on ehkä vähän turhan makeaa omaan makuun mutta soijamaito menee alas jo parin viikon jälkeen täysin ongelmitta.

Rainbow soijajuoma 1,65€/litra. Lisätty kalsiumia, E-vitamiiniä sekä B-vitamiinejä.

Aiemmin maitotottumukseni ovat olleet kahta eri luokkaa:

1.) Otan suun täyteen ruokaa ja huuhtelen sen puoliväkisten alas isolla hörpyllä maitoa.
2.) Hotkin ruokani tyytyväisenä loppuun asti ja ryystän maitolasin kokonaisena vasta syömisen jälkeen.

Ensimmäisen vaihtoehdon kohdalla tulee pakostakin mieleen, että mitä järkeä? Jos ruoka pitää pakottaa maidon kanssa alas niin onko se sitten oikeasti hyvää? Jälkimmäistä vaihtoehtoa miettiessä taas tulee vastaan se, että loppupeleissä se on ihan sama mitä juon ruokailun päätteeksi sillä neste ei enää maullaan sekaannu syötyyn ruokaan. Joten se on ihan se ja sama onko se tavallista- vai soijamaitoa. Luulin, että minulle tulisi ihan hirveä ikävä maitoa. Mutta ei ole tullut. Mikäli teen tarpeeksi hyvää ruokaa, niin minun ei tarvitse pakottaa sitä alas nesteellä :)

Iloinen yllätys olivat myös Alpron soijarahkat. 4 rahkan monipakkaus maksaa 2€. Kokeilin myös Yosan kauravälipaloja, jotka maistuivat hieman vispipuurolle, mutta valitettavasti niissä ei ole juuri mitään ravintoaineita. Yosan proteiinirahka taas on ihan sikakallista. 1,65€ purkki. Mutta sitten taas eivätkös ne muutkin proteeinirahkat maksa sen verran? Täytyy tunnustaa etten tiedä varmasti.

Alpro Soya - rahkat. 4kpl paketti 2€. Tässä mansikka-banaani / persikka-päärynä. Omasta kaupasta löytyy myös mustikka vaihtoehto joka oli sekin todella hyvää. Nämä eivät yökötä.

Ruuanlaittoon tarkoitettujen kasvirasvatuotteiden määrä on nykypäivänä aivan uskomaton! Olen jo aiemmin käyttänyt Floran Culinesse rasvaa ruuanlaitossa. Yllätys oli suuri kun tajusin että se on 100% kasvirasvavalmiste. JES! Leivälle passaa todella hyvin Flora laktoositon joka on niinikään kasvirasvavalmiste. Ja tuo Flora on muuten halvempaa kuin esim. Oivariini.

Flora Culinesse sekä Flora levite. Tuttuja tuotteita ja molemmat latkoosittomia.

Creme fraichet sun muut ovatkin sitten vähän haastavampi juttu. Kokeilin kanapekonipastan tekoon Oatlyn iMat kaurafraichea. Hinta on valitettavan suolainen. Huimat 2,30€ purkki. Maku ei ollut ollenkaan paha, mutta aavistuksen makea. Toimi ihan hyvin kanapekonipastassa ja kun lämmitin jämät mikrossa seuraavana päivänä niin maku oli yhä aika freesi. Jos kukkaro antaa periksi niin suosittelen kyseistä tuotetta. Itse aijon kuitenkin tehdä syntiä ja ostaa jatkossa tavallista creme fraichea.

Kasvirasvakermoja en ole vielä päässyt kokeilemaan. Juusto taas on itselleni aika tuntematon käsite. Leivän päällä en ole koskaan käyttänyt juustoa. Salaattiin olen välillä laittanut fetaa, mozarellaa taikka sitten sikahintaista goudaa. Mutta pystyn kyllä elämään ilman näitä. Salaatissa juuston voi korvata vaikkapa pähkinöillä tai auringonkukansiemenillä.

Tässä vaiheessa haluan huomauttaa, että ennen mitään suuria ruokavaliomuutoksia ota aina huomioon se miten ravinteiden ja vitamiinien saantisi muuttuu! Kaura- ja soijamaidosta huomasin sellaisen ärsyttävän asian että kauramaito sisältää D-vitamiinia muttei juuri yhtään proteiinia. Soijamaito taasen sisältää paljon proteiinia muttei lisättyä D-vitamiinia. Myös juurikin nämä kauravälipalat ovat surkeita proteiinin saannin kannalta. Haluamme syödä luontoystävällisemmin muttemme näännyttää itseämme! Itse tyydyin soijamaitoon ja nappailen pienen määrän lisävitamiineja. Luomua mainostetaan aina parhaimpana vaihtoehtona mutta kannattaa muistaa että luomutuotteisiin ei saa lisätä esim. vitamiineja!

Kirotut kasvikset?

Kasvikset tuntuvat olevan vähän väärinymmärretty elintarvike täällä Suomessa. Aivan liian usein kuulee lausahduksen: "Minen syö jäniksenruokaa eikä jänis syö mun ruokaa." Ehkä tämä juontaa juurensa siihen että kasvisruokaa pidetään vaikeana valmistaa ja että se ei tarjoa paljon ravintoa? OK, pakko tunnustaa että olen itse kokeillut kasvisruokavaliota useaan otteeseen ja mahanpolte ja nälkä äityivät välillä todella pahoiksi. Mutta veikkaisin että tämä johtuu siitä, etten osannut yhdistellä eri kasviksia enkä osaa myöskään käyttää papuja ja linssejä oikeaoppisesti.

Mutta jos nyt pysyttäydytään sekasyömisessä niin kasvisruuan kaveriksi voi aina ottaa vaaleaa lihaa. Myös leipä, maissilastut (Santa Maria) taikkapa peruna ovat hyviä ystäviä mausteiselle kasvismuhennokselle. Nykyään on myös iso määrä kasviseineksiä ja itse kokeilin uusia falafelpyöryköitä, jotka olivat ilmestyneet S-Marketin eineshyllylle. Hyviä olivat.

Itseasiassa Aamulehdessä oli hiljattain juttu kasviseinesten kasvavasta suosiosta: http://www.aamulehti.fi/kotimaa/sekasyojat-mattavat-nyt-vihanneksia-kasviseinesten-myynti-kasvaa-kohisten-24301170

Hyvä Suomi!

Hevi-hylly on varmasti monelle pelottava paikka. Sieltä napataan äkkiä ne tutut ja turvalliset kuten tomaatti, kurkku, peruna ja sipuli. Mutta sieltä löytyy niin paljon muutakin! Itse olen tutustunut viimeaikoina kesäkurpitsaan ja munakoisoon. Munakoiso on suuhtellisen hintavaa, mutta todella tuhtia tavaraa joten sitä isointa möllykkää ei välttämättä tarvi hyllyltä ottaa.

Kasvisruuan valmistamisen ei tarvitse olla liian vaikeaa. Mainitsemistani vihanneksista munakoiso on ainut joka vaatii hieman esivalmisteluja. Munakoiso leikataan paloiksi ja niille ripotellaan suolaa ja annetaan niiden sitten "itkeä" vähintään puoli tuntia. Munakoiso imee itseensä myös herkästi rasvaa joten se kannattaa laittaa paistumaan viimeisenä.

Makeanhimo lähtee loistavasti mandariineillä tai vaikkapa banaaneilla. Moni syö myös viinirypäleitä mutta itse en ole niiden maailmaan hirveästi sukeltanut.

Linssit ja pavut ovat vähän oudompi tuttavuus. GoGreenin - tuotteista olen silloin tällöin käyttänyt valmiita punaisia linssejä. Passaavat hyvin vaikkapa pastakastikkeeseen ja riittävät kyllä korvaamaan lihan. Falafelia yritin kerran itse tehdä kikherneistä mutta meidän sauvasekoittimesta loppui tehot kesken. Oli meinaan sen verran tykkyä tavaraa 😂

GoGreen punaiset linssit. Nämä ovat käyttövalmiita joten vaativat vain huuhtelun. Ovat sangen maittavia.

Kasvisruuan kanssa ehkä tärkeintä on maustaminen ja se, että ymmärrät miten kukin kasvi taikka hedelmä reagoi eri valmistustapoihin.

Viljatuotteista sen verran, että jos mietit riisin ja pastan välillä niin valitse pasta! Riisin tuotanto on melko saastuttavaa ja vaatii valtavia määriä vettä. Riisin voi halutessaan korvata vaikkapa ohrasuurimoilla. Gluteenittomana vaihtoehtona löytyy maissipasta, joka on itseasiassa paljon parempaa kuin se hirveä perus-vehnämössö. S-Marketista löytyy maissipastapusseja hintaan 2€/pussi. Tarjolla on myös maissispagettia mutta itse en siihen ihastunut. Syön täysjyvä sporttispagettia aina silloin kun avomies ei ole ruokiani tökkimässä.

Arjen valintoja ilman jeesustelua

Jeps, elikkäs kuten jutun alussa sanoin, tässä ei nyt ole tarkoitus esittää tekopyhää eikä väittää itseään vegaaniksi saatika vegetaristiksi. Tiedän, että voisin tehdä vieläkin paljon parempia valintoja. Suosia luomua, ostaa sitä kaurafrachea vaikka se maksaakin 2,30€ ja lopettaa myös broilerin syömisen jne. jne. jne.

Fakta nyt on kuitenkin se, että kaikki maksaa. Kasvisruoka EI ole halpaa vaikka niin usein väitetään. Vähänkään erikoisemmat kasvikset, hedelmät, siemenet ja pähkinät maksavat todella paljon. Luomusta nyt puhumattakaan. Myös kaura- ja soijamaito on lähes kaksi kertaa niin kallista kuin tavallinen maito. Itselläni ei ole laktoosi-intoleranssia joten säästän todella paljon ruuassa kun minun ei tarvitse ostaa laktoosittomia tuotteita. Avomiehelläni tuo laktoosi-intoleranssi kuitenkin on. Kuten myös äidilläni ja toisella veljelläni. Soijamaidon ostamisen järkeilen sillä, että se tulee samanhintaiseksi kuin laktoositon maito ja myös avomieheni voi sitä juoda. Mutta esim. tuo creme fraiche on vaikea tapaus sillä avomieheni ei koske niihin ruokiin johon sitä laitan. Haluanko maksaa 2,30€ fraichepurkista josta valmistan itselleni pienen (yhden!) aterian? Ehkä olen sitten syntinen kun ostan sitä tavallista creme fraichea, mutta eivät minunkaan rahani kaikkeen riitä. Laktoosittomuuden lisäksi joudun myös ostamaan gluteenittomia tuotteita paljon jos laitan ruokaa molemmille, sillä avomieheni vatsa ei kestä gluteenia.

Lihasta nyt sitten puhummattakaan. Elän kahden ihmisen taloudessa ja koska avomieheni käy salilla, hänellä on usein ihan omat ruokansa. Hän ei elä pelkällä kurkulla ja tomaatilla. Viitoset - nakkipaketti riittää minulle ihan hyvin parillekin aterialle. Mutta 5 nakin pakkaus ei riitä perheelle, jossa on vaikkapa 3 pientä lasta. Voimmeko vaatia, että 5 henkinen perhe ostaa vain luomukanaa ruokapöytään? Ehkä kuitenkin tärkeintä on tarkistaa kanan tai muun lihan valmistusmaa. Järkytykseni oli suuri kun meinasin ostaa Rainbown edullisia kalkkunaleikkeleitä ja kanan alkuperämää olikin Brasilia. Ei missään nimessä!

Mitä enemmän valmistamme ruokaa itse, sitä enemmän pystymme vaikuttamaan. Itse myyjänä olen välillä suorastaan kauhistellut sitä, miten paljon ihmiset käyttävät eineksiä. Ruuanlaitossa on oma vaivansa, mutta itsetehty ruoka on vain niin paljon parempaa ja puhtaampaa. Sitä voi myös hyvin valmistaa isomman annoksen kerralla ja laittaa loput odottamaan vaikkapa kiireistä työpäivää jolloin ruaanvalmistukseen ei ole mahdollisuutta. Kasvisruoka säilyy paljon paremman makuisena ja muutenkin koostumukseltaan parempana kuin vaikkapa jauhelihakastike.

Sangen yleistä on myös ulkona syöminen. Yleensä ravintoloissa ja erityisesti pikaruokaketjuissa on tarjolla juuri se punainen liha. Kasvisruokavaihtoehtoja on kovin vähän eivätkä ne välttämättä vedä vertoja muille ruuille. Kanaruokia on kuitenkin yleensä tarjolla vähän joka paikassa. Kana on aina parempi vaihtoehto kuin nauta.

Toivottavasti ajatukseni tarjosivat joitain ideoita siihen miten ruoakavalintoja voi tehdä luontoystävällisemmin. Jokainen tekee sen mihin pystyy ja mihin on varaa, mutta tärkeintä on se, että jokainen meistä tekee edes jotain. Jatkossa saatan tehdä jutun, jossa listaan erilaisia reseptejä joita tulee käytettyä arjen tiimellyksessä.

Luvassa on myös samantyyppisiä kirjoituksia liittyen muihin arjen valintoihin, luonnonkosmetiikkaan ja myös taidetarvikkeiden eettisyyteen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti