Lena Furberg - Måla Hästar

Oman piirtämisen ja taiteilun ohella värittelen myös aika-ajoin aikuisten värityskirjoja. Tai noh, usein kyllä lasten värityskirjat kiinostavat enemmän, sillä en oikein ymmärrä tuota zentangle - villitystä. Värityskirjoja värittelen lähinnä siksi, että koen piirtämisen todella stressaavaksi. Olen sen verran perfektionisti, että piirtäminen aiheuttaa minussa suoranaista kauhua. Värittämisen taas koen sangen rentouttavaksi, sillä olen siinä niin paljon varmempi.

Oikeanlaisten värityskirjojen löytäminen on tosin ollut hieman hankalaa sillä zentangle - kuvioiden värittämisestä ei ole tekniikallisesti juuri mitään hyötyä minulle. Haluan värittää 'oikeita' kuvituskuvia, jotka samalla opettavat minua värittämään myös omia töitäni.

En voi sanoin kuvailla miten onnellinen olin kun bongasin lapsuudenidolini Lena Furbergin Instagramista ja sain selville että hän on juuri julkaissut oman värityskirjansa: Måla Hästar.

Lena Furberg on ruotsalainen sarjakuvataiteilija, joka on tehnyt paljon sarjakuvia ruotsalaiseen Min Häst - hevoslehteen. Min Hästin suomalaisserkku Hevoshullu on varmasti tuttu jokaiselle teini-ikäiselle hevoshullulle ja myös meille 90-luvun heppafaneille (ja paljon vanhemmillekin sillä Hevoshullu - lehti on ollut olemassa 70-luvulta asti). Lenan sarjakuvat olivat ehdottomia suosikkejani. Erityisesti mieleen muistuu Tuuvan Talli. Ja voi sitä päivää kun Lena alkoi julkaista omaa piirustuskouluaan. Piirsin niin paljon hevosenpäitä ettei sitä voinut todeksi uskoa :D

Lenan vaikutus näkyy varmasti taiteessani vielä tänäkin päivänä. Tyyli on selvästi sarjakuvamaista, mutta silti kuvissa on myös ripaus realismia.

Måla Hästar - värityskirjaa myydään mm. Adlibriksessä. Sieltä ostin omani ja hintakin on vaivaiset 8,80€. Täältä se löytyy.

Kirjan kansi sekä esimerkki mukana tulevista kuvista.

Ja tämähän ei siis ole varsinainen kirja, vaan pikemminkin kansio jossa on 15 irtoarkkia. Piirustukset on tulostettu hyvälaatuiselle, sileälle paperille. Vaikka paperi on sileää, se imee itseensä huiman määrän värikynäkerroksia. Olen ottanut tavaksi värittää kuvat kerroksittain ja kerrosten välillä kiillotan jälkeä vahapohjaisilla Caran D'Ache Luminance kynillä. Ohentimia saatika tusseja en käytä joten en osaa sanoa miten hyvin paperi niitä kestää. Vesiväriä tämä paperi EI kestä :(

Kuvia on mukavasti erilaisia, mutta kaikki kuvathan ovat luonnollisesti hevosaiheisia. Tässä vielä muutama esimerkki omista värityksistäni. Käytän pääasiassa Faber Castell Polychromos - värikyniä, mutta hienosäädän ja pehmennän töitäni paljon Caran D'Ache Luminance - kynillä sillä ne ovat vahapohjaisia.  Mitään nopeita nämä väritykseni eivät ole koskaan olleet. Jokainen kuva on monen tunnin tulos :)

Vuonohevonen talvisessa yössä. Tähän käytin pääasiassa kevyttä otetta hennon lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Vesihevonen lammella. Tähän menikin sitten paljon enemmän aikaa. Kuitenkin pyrin pitämään värit hentoina valoisuuden säilyttämiseksi.

Kultaa ja hopeaa. Tähän käytin jo vähän kovempaa otetta sillä halusin korostaa vaikutusta hevosien 'hehkusta'.